Jukka-Pekka Lehto Promenadikeskuksen käytävällä kuvattuna.

”Uskallan sanoa tehneeni asiat todella omalla tavallani” – Jukka-Pekka Lehdon sävellyskonsertti lauantaina Palmgren-salissa

Lehdon teoksia konsertissa tulkitsevat pianisti Juhani Lagerspetz, sopraano Tuuli Lindeberg, huilisti Yuki Koyama ja Pori Sinfoniettan muusikoista koostuva Pori Quartet.

Jukka-Pekka Lehto Promenadikeskuksen käytävällä kuvattuna.

Pori Sinfoniettan kevätkauden toinen kamarikonsertti toteutetaan yhdessä säveltäjän ja huilistin Jukka-Pekka Lehdon kanssa. Lehdon sävellyskonsertti on nimeltään ”Script” ja se soi Palmgren-salissa nyt lauantaina 4.5. kello 15 alkaen.

”Polkuni säveltäjänä on kulkenut monin kohdin aivan eri maisemissa kuin monilla meistä. Kaltaisiani myöhäisheränneitä on toki muitakin, mutta uskallan sanoa tehneeni asiat todella omalla tavallani. Yleensä säveltäjänalut suuntautuvat musiikin teoreettisiin oppiaineisiin ja sävellyksen opiskeluun jo nuorina tai ainakin nuorina aikuisina. Toisaalla taas niin kutsutut itseoppineet säveltäjät saattavat pysyä sellaisina koko pitkän uransa ajan.”

”Tein toisin. Ajauduin sävellyksen maailmaan hyvin käytännönläheisin päämäärin tekemällä itse oppilaille ja harrastajille ohjelmistoa, jonka puutteen koin huutavaksi, ja tämä tapahtui ollessani jo vakaasti kiinni huilistin ammatissa”, kertoo Pori Sinfoniettan huilun varaäänenjohtaja Lehto.

”Teokseni saivat suosiota ja rohkenin yrittää suurimuotoisempia kappaleita. Onnistuin luomaan itseoppineen säveltäjäprofiilin, jolla sain Suomen säveltäjät ry:n jäsenyyden vuonna 1999. 2000-luvulla jokin asia alkoi vaivata sisimpääni; en pysty tarkasti kertomaan, mikä. Hankkiuduin sävellyksen johdonmukaiseen opiskeluun yksityisesti Lauri Kilpiön johdolla ollessani liki 50 vuoden iässä. Tämä merkitsi minulle paljon enemmän kuin osasin odottaa. Tyylini ja suhtautumiseni musiikkiin muuttui melko nopeasti.”

Konsertissa kuullaan kuusi Lehdon sävellystä, joista kaksi ensi kertaa Suomessa ja yksi kantaesityksenä. Teokset ovat H2O pianolle, Maisemakuvia sopraanolle ja sellolle, Anteckningar Å-Ä-Ö pianolle, ”Script” huilulle ja pianolle, Fantaisie jousikvartetille ja Aerobic song.

Konsertin teoksista vain yksi edustaa ennen Lehdon sävellysopintojen alkua vallinnutta tyylikautta, Areobic song.

”Olen halunnut sisällyttää sen konserttiohjelmaan siitä syystä, että minulla on varhaisemmalta kaudeltani monia teoksia, joita edelleen soitetaan paljon. Monet säveltäjät ovat ottaneet tietoista pesäeroa varhaisempiin teoksiinsa, jotkut kieltäneet esityksiä tai jopa tuhonneet olemassa olevia nuotteja. En koe sellaista tarpeelliseksi. En häpeä menneitä sävelvalintojani, vaikka nykyään vierailen kevyessä ja melodisessa tyylissä enää ”lomamatkoilla”(säveltäjä Paavo Heinisen termi).”

Lehdon teoksia konsertissa tulkitsevat pianisti Juhani Lagerspetz, sopraano Tuuli Lindeberg, huilisti Yuki Koyama ja Pori Sinfoniettan muusikoista koostuva Pori Quartet.

"Onnistuin luomaan itseoppineen säveltäjäprofiilin, jolla sain Suomen säveltäjät ry:n jäsenyyden vuonna 1999."

Jukka-Pekka Lehto

Jukka-Pekka Lehto kertoo teoksistaan ja konsertin taiteilijoista:

”H2O (2018) on pedagoginen pianosarja, jonka lähetin joitain vuosia sitten USA:ssa vaikuttavan EDR -Foundationin sävellyskilpailuun. Olin autuaan tietämätön siellä käytetyistä musiikkiopistojen vaikeustasoluokituksista. Arvelin kappaleeni sopivan luokkaan ”elementary”, ja näin sitten kait olikin, koska teos voitti kyseisessä sarjassa ensimmäisen palkinnon. Kantaesitys tapahtui Chicagossa 2019 katufestivaaleilla, ja esittäjänä toimi huippulahjakas pikkupoika, jonka nimi on päässyt katoamaan minulta. Olin häneen modernisti yhteydessä matkapuhelinsovelluksella. Session aikana kävimme läpi koko kappaleen, ja yritin antaa hänelle kannustavia neuvoja. Tämän jälkeen ei sieltä otettu sen enempää yhteyttä ja konsertin tapahtumat jäivät minulle lopullisesti hämärän peittoon. Toivottavasti kaikki meni hyvin!

Nimensä mukaisesti sarja yrittää kuvailla veden eri ilmenemismuotoja. Se etenee pedagogisesti helposta melko vaikeaan, ja soveltuu näin esimerkiksi jonkun opettajan luokan esitettäväksi eri tasolla olevien oppilaiden kesken. Tärkeä osia yhdistävä ominaisuus on pianistin käsien rooli. Ne pysyttelevät jokaisen osan ajan niin, että toinen käsi soittaa vain valkoisia koskettimia, toinen mustia. Tämä tekniikka ei muutu osan sisällä, mutta sen sijaan osien välissä käsien tehtävä vaihtuu. Musta ja valkoinen symboloivat teoksessa myös kahta veden muodostavaa alkuainetta, vetyä ja happea.

Olen ajatellut, että tämä tekisi opintojensa alussa olevalle pianistille helpommaksi toteuttaa ei-perinteisiä, riitasointisia harmonioita. Tapa kirjoittaa näin yhdistettynä minimalistisiin aineksiin luo teokseen omasta mielestäni veden äärettömän moninaisen olemuksen, joka voi olla kirkas, heijasteleva ja jatkuvassa liikkeessä, mutta myös staattinen, yksivärinen massa.

Pianisti Juhani Lagerspetz.

Pianisti Juhani Lagerspetz.

Juhani Lagerspetz on yksi suomalaisen pianomaailman ikoneita. Olisi turha alkaa kerrata tässä kaikkea, mitä Juhani on pianistin uransa aikana tehnyt, koska sitä on niin paljon. Olisi ehkä yksinkertaisempaa etsiä sellaista, mitä Juhani pianistina ei ole tehnyt, mutta sekin on vaikeata. Nuori tähti, kilpailuvoittaja, solisti, kamarimuusikko, tallentaja, kantaesittäjä, lehtori, professori…antaa Juhanin pianonsoiton puhua puolestaan. Sain aloittaa Juhanin kanssa yhteisen musisoinnin yli 44 vuotta sitten Laivaston Soittokunnassa, jossa Juhani suoritti varusmiespalvelustaan. Voitte kuvitella, että tämä oli minulle, juuri aliupseerikoulusta palanneelle sotilassoittajalle taiteellisesti tärkeä hetki!

Maisemakuvia (2015) syntyi Laura Seesmeren tekstien innostamana ja eräänlaisena opinnäytetyönä Lauri Kilpiölle. Teos ei ole laulu mutta ei myöskään laulusarja. Se on enemmänkin fantasia tai lauluketju, joka lopussa palaa alun tunnelmiin. Kehysmuoto on selkeästi tunnistettavissa. Voin kuvailla kappaleen rakennetta karkeasti ottaen: lied -blues -humoreski (joka kappaleen sisällä on myös itse kehysmuotoinen, ABA) – venelaulu- lied. Rakenne ei ole rikkomaton, vaan kaikki on yhteydessä keskenään. Kielen vaihto teoksen sisällä ei liene kovin yleinen ratkaisu, mutta tuskin täysin tuntematonkaan. Myös tekstin määrä on vokaaliteokselle poikkeuksellisen iso. Paikoin voidaan tämän teoksen kohdalla puhua melodraamasta.

Teos on alun perin sävelletty tenorille ja sellolle, ja sen on Porissa kantaesittänyt Petri Bäckström. Sopraano Kaisa Ranta halusi kappaleen tohtoritutkintonsa konserttiosuuteen 2022. Tein kutakuinkin yksi yhteen olevan version sopraanolle. Koen molempien äänityyppien sopivan tekstin ja musiikin maailmaan yhtä hyvin.

Tuuli Lindeberg.

Sopraano Tuuli Lindeberg. Kuva: Sakari Röyskö

Sopraano Tuuli Lindeberg tunnetaan erityisesti barokkiajan ja oman aikamme laulumusiikin esittäjänä. Tuuli laulaa säännöllisesti Suomen parhaiden orkesterien ja kamariyhtyeiden kanssa esiintyen ahkerasti maamme klassisen musiikin näyttämöillä, konserttisarjoissa ja festivaaleilla. Tuulin laaja ohjelmisto ulottuu intiimeistä luuttulauluista, barokin hulluuskohtauksista, klassisista liedeistä ja elektroakustisista nykymusiikkiteoksista aina laajamuotoisiin oratoriotehtäviin ja suuriin näyttämörooleihin. Tuuli on aktiivinen nykymusiikin puolestapuhuja ja esittäjä, jonka lauluääni ja muusikkous ovat inspiroineet monia suomalaisia säveltäjiä; hän onkin kantaesittänyt vuosien varrella kymmeniä teoksia. Näyttämörooleja Tuuli on esittänyt vuosien varrella erityisen paljon maamme vapaan kentän kamariooppera- ja poikkitaiteellisissa produktioissa.

Itä-Helsingin musiikkiopiston kasvatti Tuuli opiskeli aluksi mm. pianonsoittoa, kuoronjohtoa ja musiikin teoriaa, ja lauloi lukuisissa lauluensembleissä ennen siirtymistään solistiuralle. Klassista laulua hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa Ritva Auvisen johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2002. Tätä nykyä Tuuli nauttii esiintymistyönsä ohella opettamisesta, unohdetun vokaaliohjelmiston esiin kaivelusta ja ohjelmistosuunnittelusta. Hän opettaa sivutoimisesti omien erikoistumisalojensa laulumusiikkia Sibelius-Akatemiassa sekä toimii Musica nova Helsinki -nykymusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana.

Kolmiosainen pianosarja Anteckningar Å-Ä-Ö (2020) on sävelletty Tampereen pianokilpailun sävellyskilpailuun. Se saavutti kyseisessä kilpailussa jaetun toisen sijan. Voittajakolmikon uudet teokset olivat kilpailijoiden pakollista ohelmistoa välierässä, kuitenkin soittajien oman valinnan mukaan. Henkilökohtaisesti koin hiukan epäonnistuneeni kappaleen vaikeusasteessa, sillä vain kaksi kandidaattia välieräläisistä oli valinnut sen. Pianotekstuurin vaikeustason ymmärtäminen on ei-pianistille hankala asia ja aika usein jos kudos on vääränlaista, se on liian vaikeaa, harvoin liian helppoa. Mene ja tiedä. En ole toistaiseksi kuullut pianomusiikkia, mikä olisi liian vaikeata Juhani Lagerspetzille.

Huilisti Yuki Koyama.

Huilisti Yuki Koyama.

Sonaatti ”Script” (2023): Yuki Koyama liittyi pari vuotta sitten siihen erittäin harvalukuiseen joukkoon, jossa ykstyishenkilöt ovat ottaneet taloudellisen vastuun sävellystilauksesta. Näitä on kohdalleni tullut hänen lisäkseen kaksi: klarinetisti Markku Korhonen ja huilisti ja huilunrakentaja Pekka Karahka. On vaikea kuvitella mitään kunnioitettavampaa. Yuki, joka saapui Radion Sinfoniaorkesterin soolohuilistiksi vuonna 2014, oli ollut lapsitähti ja voittanut useita huilukilpailuja Japanissa. Työskenneltyään Japanilaisissa huippuorkestereissa hän suuntasi elämäänsä hetkesi uudelleen opiskelemalla loppututkinnon teknisen teollisuuden korkeakoulussa, Tokion Keio-yliopistossa, muta päätti sitten palata musiikin pariin, ja tästä päätöksestä moni suomalainen radion ja television seuraaja on saanut olla onnellinen.

Yuki oli kuullut erään varhaisemman huilukappaleeni, Nocturnen ja mieltynyt siihen niin paljon, että hän halusi minun kirjoittavan hänelle laajemman teoksen. Näin sai alkunsa huilusonaatti ”Script”, joka on ohjelmamusiikkiin päin kallellaan.Sonaatin osilla on elokuvamaisia nimiä ja musiikki kuvailevaa, mikä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kuulija voisi kuvitella mitä tahansa asiaa mitä musiikin myötä haluaa. Tai jos ei vaikka halua kuvitella yhtään mitään- yksinkertaisesti määriteltyä tarkoitusperää ei ohjelmallisuudessa ole. Sonaatti sai kantaesityksensä vuoden 2023 huhtikuussa Tokion kevät-musiikkifestivaalilla Yukin ja pianisti Uchikado Takuyan toimesta.

Fantaisie (2024): Pori-kvartetti pelasti konsertin. Erilaisten harmillisten sattumien takia kaksi oleellisen tärkeää puhaltajaa joutui jättämään tämän konsertin jo joitain aikoja sitten. Siinä mukana meni myös kaksi ohjelmaan merkittyä teosta. Fantaisie on eräänlainen impromptu tässä hätätilanteessa. Teoksen osa, Badinage on vanhempaa materiaalia, joka oli säilynyt luonnoksena. Muut osat ovat aivan uutta tuotantoa.Teoksesta tullaan ehkä joskus kuulemaan laajempi versio, jossa osakaraktäärit saavat enemmän syvyyttä. Kappaleen yksi innoittaja on Georg Philipp Telemann, jonka soolohuilu- ja sooloviulufantasiat ovat hyvin originelleja teoksia, joissa suhteellisen pieneen tilaan sisällytetään laajemman sävellysmuodon miniatyyri. Fantaisie on rakenteensa puolesta samaa tyyliä noudattava pienoissarja.

Aerobic song (2004, sinfoniaorkesterille 2006, jousikvartetille 2023) on sävelletty aerobicin taitaja Rita Niemelle soolonumeroksi Porin kamarisolistien Pieni Yösoitto-konserttiin. Konsertti pidettiin vanhassa ja maineikkaassa urheilutalossa, Ahlaisten Ahjolassa Ateenan 2004 kesäolympialaisten aikana. Sittemmin teoksesta on kuultu versio sinfoniaorkesterille ja edelleen jousikvartetille. Uusin versio on tehty juuri kyseisen Pori-kvartetin pyynnöstä täyttämään ohjelmistossa olevaa aukkoa klassisen ja popmusiikin välimaastossa.

Pori Quartet on nuorten, enimmäkseen ulkomaalaistaustaisten soittajien muodostama verraten uusi kokoonpano. Voisi sanoa, että kvartetti symboloi suomalaisten, varsinkin maakunnissa toimivien orkesterien nykytilaa. Ulkomaalaisten soittajien saapuminen Suomeen töihin on yksinkertaistunut monella tavalla viimeisen 30 vuoden aikana. Nämä nuoret jousivirtuoosit ovat vakiinnuttaneet asemansa Pori Sinfonietan soittajistossa ahkerina, ystävällisinä ja eteenpäin suuntautuneina muusikoina. Olen säveltäjänä saanut suuresti nauttia heidän ennakkoluulottomuudestaan ja kunnioittavasta suhtautumisestaan. Tämä konsertti kelvannee näytteeksi yhteistyöstämme!”

Pori Quartet.

Pori Quartetissa soittavat Pori Sinfoniettan muusikot Magdalena Büchert (vas.), Antti Niemistö, Johanna Ilvesmäki ja Gloria Ilves. Kuva: Maarit Laakkonen

Jukka-Pekka Lehto: Sävellyskonsertti ”SCRIPT”
La 4.5. Palmgren-salissa (Rautatienpuistokatu 7)

Ohjelma:

H2O, pianolle – ensi kertaa Suomessa
Maisemakuvia, sopraanolle ja sellolle – teksti: Laura Seesmeri
Anteckningar Å-Ä-Ö, pianolle

väliaika

”Script”, sonaatti huilulle ja pianolle – ensi kertaa Suomessa
Fantaisie, jousikvartetille – kantaesitys
Aerobic song


Esiintyjät:

Juhani Lagerspetz, piano
Tuuli Lindeberg, sopraano
Yuki Koyama, huilu

Pori Quartet:
Johanna Ilvesmäki, viulu
Gloria Ilves, viulu
Antti Niemistö, alttoviulu
Magdalena Büchert, sello

Liput: 20€ / kausikortilla 16€ Promenadikeskuksen lipunmyynnistä, verkkokauppa.pori.fi & ovelta.

Tuotanto yhteistyössä Pori Sinfonietta ja säveltäjä Jukka-Pekka Lehto.