”Kontrabasso tuntui sopivan hötkyilemättömältä ja ammoista tietoa tihkuvalta tulkilta tämän tarinan kertojaksi” – Pertti Jalavan Sinuhe-kontrabassokonsertto on saanut inspiraationsa Mika Waltarin merkkiteoksesta

Pertti Jalava tunnetaan omaleimaisena säveltäjänä, joka liikkuu sujuvasti sekä taidemusiikin että jazzin maailmassa. Jalavan kontrabassokonsertto (2018-2020) on sävelletty Sinuhe-konsertin solistin Mikko Multamäen ehdotuksesta ja teos on omistettu hänelle.

Lisänimi ”Sinuhe” liittää teoksen Mika Waltarin muinaiseen Egyptiin sijoittuvaan suurromaaniin (1945), ja teoksen kolme osaa ovat saanet otsikkonsa sen kolmen keskeisen hahmon mukaan. Selkeästi erottuvine ilmaisullisine ja dramaturgisine elementteineen kontrabassokonsertossa tulee esiin Jalavan musiikille ominainen kerronnallisuus.

– Mikko Multamäen kanssa oli ollut jo vuosia aiemmin puhe, että säveltäisin hänelle jossakin vaiheessa konserton. Työhön ryhtyessäni olin juuri hiljakkoin lukenut jälleen Sinuhe epyptiläisen ja kontrabasso tuntui sopivan hötkyilemättömältä ja ammoista tietoa tihkuvalta tulkilta tämän tarinan kertojaksi, Jalava kertoo.

Multamäki on esittänyt Jalavan musiikkia urallaan laajasti.

– Kaikista muusikoista monipuolisimmin! 80-luvun puolivälissä Mikko oli ensimmäistä kertaa yhtyeeni basistina. Sittemmin hän on soittanut musiikkiani kamariyhtyeissä, jousiorkesterissa ja sinfoniaorkesterissa sekä Peppe Jalava Bandin kahdella levyllä ja keikoilla.

Multamäki on toiminut vuodesta 2001 lähtien Turun filharmonisen orkesterin kontrabasson äänenjohtajana.TFO kantaesitti Jalavan kontrabassokonserton viime syksynä. Porissa kuullaan torstaina säveltäjän pienemmälle orkesterille kirjoittama sovituksen kantaesitys.

– Pyrin tekemään sovituksen Porin orkesterille mahdollisimman vähin muutoksin soivaan lopputulokseen, vaikka orkesteri onkin pienempi, Jalava kertoo.

Kolmiosaisen konserton ensimmäinen osa on otsikkonsa mukaisesti vanhan Sinuhen kerrontaa: ”Niin on ollut ja on aina oleva”.

– Alku on surumielinen ja vallitsevaan olotilaan alistunut, mutta kerronnan edetessä vanhus virkistyy muistelemaan myrskyisiäkin käänteitä elämässään, Jalava kuvailee.

Ensimmäisen osan ”Kaislavene” lipuu Niilin virran mukana kuljettaen hylättyä pienokaista, Sinuhea ja avausosa päättyy kadenssiin ”Sinuhe. Hän, joka on yksinäinen”, jonka musiikki on pohtivaa, mutta myös ajoittain leikkisää.

Toinen osa ”Ekhnaton. Hän, joka halusi elää totuudesta” on ajoittain majesteetillinen kuten Faaraon sopii, mutta myös epäröivä ja sisäisiä tuskiaan vaikeroiva.

– Lopussa väkivaltaisen purkauksen jälkeen jää jäljelle entistä voimattomampi vaikerrus ja hiipuminen.

Teoksen kolmas ja viimeinen osa ”Horemheb. Haukan poika” laskeutuu korkeuksista varoen muuntuakseen vähitellen sotaisan itsevarmaksi sotapäälliköksi, joka raivaa säälimättä esteet tieltään.

Konsertin johtaa saksalainen kapellimestari Johannes Zahn (s. 1990), joka on nopeasti vakiinnuttamassa asemaansa yhtenä lupaavimmista ikäisistään kapellimestarilahjakkuuksista. Vuonna 2018 Zahn voitti yhdistetyn pääpalkinnon 7. kansainvälisessä Jorma Panula -kapellimestarikilpailussa. Samana vuonna hän voitti myös Aspenin kapellimestaripalkinnon, minkä seurauksena hänet valittiin vuoden 2019 Aspenin musiikkijuhlien apulaiskapellimestariksi.

Voitokkaan vuoden 2018 jälkeen Zahn kutsuttiin Poriin ja hän johti Pori Sinfoniettan syyskaudella 2019 Nuoret voittajat -konsertin. Vuonna 2019 Zahn voitti Frankfurtissa järjestetyn 9. Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailun 2. palkinnon ja yleisöpalkinnon.

Konsertin avaa Igor Stravinskyn (1882–1971) Sarja pienelle orkesterille 1 & 2. Ensimmäisen sarjan osat Napolitana ja Espanola syntyivät Napolin- ja Espanjan-matkoilla 1916–17 ja Balalaikan venäläistä alkuperää tarvitsee tuskin arvuutella. Toisen sarjan osat ovat niin ikään Stravinskyn neoklassiselle vaiheelle tyypillisiä karakterikappaleita: marssi ja kolme tanssia.

Illan päättää Ludwig van Beethovenin (1770–1827) Sinfonia nro 4 (1806). Yksi Beethovenin musiikillisen elämän hedelmällisimmistä ajanjaksoista oli vuosina 1806–1808. Tänä aikana hän sävelsi muun muassa neljännen, viidennen ja kuudennen sinfoniansa sekä viulukonserton op. 61. Beethovenin sinfonioista neljäs on vähiten tunnettu ja esitetty. Osittain tämä johtunee Beethovenin musiikillista kehitystä merkittävästi muokanneiden kolmannen (Eroica) ja viidennen sinfonian saamasta suuresta huomiosta. Neljäs on jäänyt jossain määrin näiden kahden muun teoksen varjoon.

Mestarin neljäs sinfonia tarjoilee niin hiipiviä jousipizzicatoja, kujeilevaa iloa, koukuttavia harmonioita kuin heviä Beethovenin tapaan!

Sinuhe
To 11.4. klo 19 Promenadisali

Johannes Zahn, kapellimestari
Mikko Multamäki, kontrabasso

Igor Stravinsky: Sarja pienelle orkesterille 1 & 2
Pertti Jalava: Sinuhe – konsertto kontrabassolle ja orkesterille, sovituksen kantaesitys
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 4

Kausikonsertti 7.
Kymppikortti voimassa.

Liput: Lippu.fi peruslippu 30 € / eläkeläiset & työttömät 24 € / lapset & opiskelijat 10 € – opiskelijat ovelta 7 €